Olo on jokseenkin kummallinen. Pikkuveljeni, aurinkopoika 10 v, ei osaa kuoria perunoita! 10 vuotiaana minä jo laitoin lasagnea ja keittoja ja leivoin. Sisko 12v osaa ehkä juuri ja juuri keittää spagettia... Ehkä tämä on se isosiskon kirous. Siis olla vanhempien "testinukke". Minut lähetettiin jo 5 vuotiaana hakemaan lähikaupasta jäätelöä, kuljin ilman saattajaa eskariin ja kouluun ja olen puoliammattilainen lastenvahtimisessa, kun sitä on 8 vuotaasta asti harrastettu. Sain ensimmäisen kännykkäni 13 vuotiaana. Pikkuveli sai 7- ja sisko 9-vuotiaana. Että huokaus vaan. ;P
 Olen tänään ravannut jatkuvasti Facebookissa tarkastamassa viestejä, joita laitan ja vastaanotan neiti K:lle. Neiti K on se henkilö, jota en saa pois mielestäni :--) Ennen facebook tiliäni, minulla ei ollut kuvia netissä. Ja kun tein sen "vannoin" itselleni, ettei minusta tule facebookin orjaa. Toisin kävi.
 Huomenna minun pitää lähteä automatkalle 400 km päähän pohjoiseen, tapaamaan mummoa ja pappaa ja kummipoikaa <3. Plussaa on se kummipoikaa. Miinusta on se 5-6 tunnin ajomatka kahden migreenikoneen välissä. Paniikkikohtaus on aina niillä reissuilla hiuskarvan päässä.
Yritin suostutella äitiäni antamaan minun jäädä kotiin. Kun minulla on täällä oikeastikin tekemistä... Pitäisi mennä K:n bileisiin ja... Siis äiti ei oikein innostunut asiasta ja alkoi huutaa ja tiuskia. Eli alistun tuomiooni. (EIII SISKO LAULAA HOT&COLD!!! ärsyttää jo nyt!)
 Tunnin päästä lähden kaverini Meerin kanssa keskustaan katsomaan Twilight elokuvan, jonka olen kyllä jo katsonut netissä.. Se oli ihan hyvä, odotin paljon huonompaa =)
Nyt syömään PERUNOITA ja jotain epämääräistä paistia... Ja pitää varmaan pukea päälle (pyjamassa viimeiset 3 päivää) ja laittaa hiukset ja meikki.
-Enni